AMD (silmänpohjan ikärappeuma eli makuladegeneraatio) on silmäsairaus, joka vaikuttaa verkkokalvon keskiosaan eli keltatäplään (makulaan). AMD jaetaan usein kuivaan ja nesteiseen muotoon.
Mikä on makula (keltatäplä)?
Makula eli keltatäplä sijaitsee verkkokalvon keskellä. Se on muutaman millimetrin kokoinen alue, joka sisältää eniten näkösoluja ja jossa näkö on tarkimmillaan. Keltatäplä on se osa silmää, jota käytämme, kun luemme, kirjoitamme ja suoritamme muita tarkkaa näköä vaativia tehtäviä. Tätä näön osaa kutsutaan joskus myös keskinäöksi. Keltatäplä on erittäin herkkä erilaisille muutoksille.
AMD:n oireet
Silmänpohjan ikärappeuma ilmenee usein yli 65 vuoden iässä.
AMD:n tavallisia oireita:
- viivojen vääristyminen
- näön epätarkkuus ja pienet läiskät etenkin näkökentän keskellä
- harmaa ja sumea näkö
- vaikeus tunnistaa kasvoja
- kirjaimien tai sanojen osien katoaminen pidemmistä teksteistä.
Kuiva ja nesteinen AMD – ikärappeuman kaksi eri muotoa
Sairaus jaotellaan kuivaan ja nesteiseen ikärappeumaan. Kuiva muoto on yleisempi ja kattaa noin 80–90 prosenttia tapauksista.
Kuiva AMD
Keltatäplään ja sen ympäristöön ilmestyy pieniä vaaleita kertymiä, joita kutsutaan druseneiksi. Vähitellen nämä kertymät alkavat häiritä näkösolujen toimintaa ja hajottaa niitä. Ajan mittaan keskinäkö häviää asteittain. Kuivan AMD:n varhaisessa vaiheessa sairaus on usein huomaamaton, eikä sitä havaita kuin vasta silmän tutkimuksessa.
Nesteinen AMD
Verkkokalvon taakse muodostuu uusia verisuonia, ja niistä voi vuotaa verta ja nestettä keltatäplän alle. Tämä aiheuttaa nopeasti vaurioita keltatäplään, mikä voi johtaa keskinäön menetykseen lyhyessä ajassa. Nesteinen AMD etenee usein nopeasti. Yleisin oire on viivojen vääristyminen, ja vähitellen näkökentän keskelle voi kasvaa pimeä tai tyhjä alue.
AMD:n syyt
Silmänpohjan ikärappeuman syitä ei tunneta täysin, mutta iän ja sukupuolen kaltaisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan siihen. Myös tupakoinnilla, elämäntavoilla ja ruokavaliolla on merkitystä. Sairauden kehittymistä voi ehkäistä tekemällä parhaansa elämäntapatekijöiden vaikutuksen vähentämiseksi.
AMD:n hoito
Silmänpohjan ikärappeuman nesteisen muodon hoitoon on kehitetty erilaisia menetelmiä. Tietyt tapaukset voidaan hoitaa, ja onnistuessaan hoito voi stabiloida näköä tai jopa parantaa sitä. Useimmiten silmänpohjan ikärappeumaa hoidetaan injektioilla, jotka hillitsevät verisuonten kasvua. Silmänpohjan ikärappeuman kuivaan muotoon ei tällä hetkellä ole olemassa hoitoa.
Riskitekijät
Joihinkin sairauden tärkeimpiin riskitekijöihin ei voi itse vaikuttaa:
- Ikä: Kuten sairauden nimi antaa olettaa, silmänpohjan ikärappeuman riski kasvaa sitä mukaa, mitä vanhemmaksi tulee. 70-vuotiaista noin 30 prosentilla on silmänpohjan ikärappeuma.
- Sukurasite: AMD:n on havaittu olevan perinnöllinen, minkä vuoksi sairautta esiintyy yleisemmin joissakin suvuissa.
- Sukupuoli: naiset voivat olla miehiä alttiimpia silmänpohjan ikärappeumalle.
Silmänpohjan ikärappeuman syntyä edistävät myös elämäntapatekijät, joihin voi itse vaikuttaa:
- Paino ja verenpaine: ylipaino voi aiheuttaa kohonnutta verenpainetta, joka puolestaan on haitallista silmille.
- Tupakointi: Silmänpohjan ikärappeuman ehkäisy on vain yksi monista hyvistä syistä lopettaa tupakointi. Tupakointi aiheuttaa silmissä vahinkoa samoin kuin muuallakin kehossa ja kasvattaa AMD:n riskiä.
- Ruokavalio: Tasapainoisesta ruokavaliosta koko keho, silmät mukaan lukien, saa tarvitsemaansa energiaa ja ravintoa. Vitamiinien ja kivennäisaineiden on osoitettu ylläpitävän normaalia näkökykyä. Täältä voit lukea lisää Ocuvite-ravintolisästämme. Ravintolisää ei tule käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena.
- Aurinkosuoja: Suojaa silmäsi auringon UV-säteilyltä aurinkolaseilla, hatulla tai lippiksellä. Säteily voi vaurioittaa silmiä ja lisätä AMD:n riskiä.
B+L/SENOFIDK/202312/0019
Finland
